16. huhtikuuta 2009

Objektiivisten tahojen (äiti ja parhaat kaverit, ja kyllä, minulla on kavereita) antaman palautteen jälkeen motivoidun kirjoittamaan näinkin pian jatkoa. Objektiivisit tahot ovat tainneetkin kuulla kiinalaisten säntäilystä ainakin minimaalisia viittauksia, mutta koitan pistää tämän pähkinänkuoreen.

Objektiiviset tahot varmaan taputtaisivat selkään, peukuttelisivat ja heittäisivät Top Gun -läpyjä, jos onnistuisin kokoamaan neljän palan palapelin. Se siitä objektiivisuudesta.

Tavallinen iltani täällä Shanghain vilkkeessä kellonaikoineen ja tapahtumineen. Koska luulen olevani tosi kansainvälinen, niin käytän PM:ää ja AM:ää.

5.00pm - 8.59pm: Teen mitä teenkin, jos olen kotona. Tärkein huomio kuitenkin on, että tähän aikaan kämpässä on aina täydellisen hiljaista yksittäisiä vessakäyntejä tai riisimutusteluita lukuunottamatta.

9.00pm: Makailen sängylläni, chättäilen mitättömyyksiä kavereilleni Messengerissä ja lähinnä raavin kutiavia... kyllä te tiedätte. Kämpässä on kokonaisuudessan harmonisen hiljaista. Kissa ehkä raapii ovea, mutta sen nimi on Lucy, joten en näe vaivaksi huomioida sitä. Tytöt, yäk.

10.00pm: Kiitos ohuiden seinien, kuulen selvästi oven auki pamahtamisen, jota seuraa naishenkilön nariseva huuto, joka menee suunnilleen näin: "Aaa! Si va ma saa!" (En voinut kirjoittaa kiinaksi, koska ei ole kiinalaista näppäimistöä. Osaisin, tietenkin.) Huudon jälkeen pamahtaa yksi tai kaksi muutakin ovea auki (ja siis oikeasti, tämä tapahtuu noin kuusi nanosekuntia huudon jälkeen). Sen jälkeen kiinalaiset alkavat käsittämättömän säntäilyn ympärinsä kämppää ilman minkäänlaista määränpäätä. Olen arvellut, että kyse on jonkinlaisesta Tour de Sobraon Road 44:stä, mutta en ole kertaakaan päässyt näkemään itse säntäilyä. Aina kun avaan oven, niin säntäily loppuu. Polaroid kattoon, nauhuri seinän taakse ja paha vielä palkkansa saa. (Pakollinen YUP-viittaus, jolla korostan kuuntelevani vaikeaselkoista musiikkia.)

11.00pm: Tähän aikaan kiinalaisten kisailu yleensä päättynee ja pojat kantavat läppärinsä keittiöön. Alkaa eeppinen Warcraft III -taistelu, jossa ei ihmisuhreiltakaan voi välttyä. Don Corleone on pelissä ilmeisesti jonkin sortin guru ja pelailee yksin paria muuta kinukkia vastaan - yleensä voittaen. Itsekin otan osaa näihin kisailuihin välillä, mutta pojat ovat kai jo luovuttaneet minun suhteeni, koska useimmiten olen kieltäytynyt. Olen niin ihanan sosiaalinen, ystävällinen ja mukava. Oikeastihan vain kerään joukkojani, suunnittelen taktiikoita ja sotaharjoittelen pimeydessä yllättääkseni kinukit örkkiarmeijallani. (En voinut taas vastustaa kiusausta.)

11.30pm: Menen nukkumaan. Kämpästä kuuluu huutoa, kiljuntaa, tsingtsongving-puhetta ja joskus jopa itkua. No, onneksi olen jo valmiiksi huono nukkuja. Tässä vaiheessa myös joku alkaa kokkaamaan illallista, koska sitähän ei voi aiemmin tehdä.

4.00am: Kiinalaiset lopettavat pelaamisen ja siirtyvät unten maille. Yleensä asiaan kuuluu vielä viimeiset sananvaihdot "tsing, haha!", johon vastataan "tsong, haha!", jonka jälkeen jengiläpyt ja petiin.

8.00am: Itse heräilen, teen aamupalaa, luesken uutisia ja valmistaudun koulupäivään. Tämä on rauhallista aikaa... jep, unissani. Yllättäen myös kiinalaiset alkavat heräilemään tähän aikaan! En tiedä minkälaista hyperunta nämä tunnolliset kommunistit opetetaan nukkumaan, koska yksinkertaisella laskutoimituksella yksi plus yksi (laskin laskimella) neljän tunnin yöunet eivät ole riittävät! Onnistunkin yllättämään kämppiksiä kirjastossa nukkumassa lukupöydillä, mutta logiikka, missä pelaa? Lepääminen on kuitenkin ihmisruumiille pakollista, joten vaihtoehdot siihen ovat a) laiminlyödä se nukkuen puupöytä tyynynä päivällä ja b) hoitaa se tehokkaasti pois alta nukkuen yöllä.

Kokonaisuudessaan tämä kiinalaisten päivärytmi ei ole pelkästään täysin erilainen kun minun, mutta myös omasta mielestäni hölmö ja epäkäytännöllinen. Tosin, mikä minä olen sanomaan mitään, äsken kirjoittaessani tätä huomaamatta kuolasin paidalleni. 21-vuotias mies kuolaa paidallensa! Aivan liikaa minulle, joten protestiksi lopetan kirjoittamisen ja menen leikkimään hyrrällä.